Jordanian parlamenttivaalit ovat siis pidetty. Vaalilaki
ja oppositiopuolueiden boikotti johtivat odotettuun lopputulokseen. Uusi
parlamentti näyttää samalta kuin entinenkin. Jordanian beduiiniheimot ja
itsenäiset liikemiehet olivat vaalien voittajia. Äänestäjien määrää on vaikea
arvioida, mutta äänioikeutetuista ilmeisesti vain noin 40% rekisteröityi
äänestäjiksi ja heistä vain reilut 40% kävi uurnilla. Tämä tarkoittaa todella
pientä äänestysprosenttia, jos sitä verrataan äänioikeutettujen
kokonaismäärään. Vaalit eivät näytä ratkaisseen mitään Jordaniassa, tosin
kukaan ei vakavissaan niin odottanutkaan. Vaikein on nyt edessä. Erityisesti
muslimiveljeskunnan ja heidän kannattajien, yhtälailla kuin Jordanian
palestiinalaisten, kärsivällisyys on koetuksella. Kuningashuone joutuu myös
arvuuttelemaan, miten pitkään Jordanian islamistit tyytyvät etsimään
yhteiskuntasopua rauhanomaisesti. Syyrian sisällissota on radikalisoimassa islamisteja
Jordaniassa ja heitä on jo tavattu Syyrian taistelukentillä.
Mutta miten suomalaiset näkevät Jordanian tilanteen? Tein
kesällä 2012 nimettömän kyselyn 14 suomalaiselle, jotka olivat jonkin aikaa
Jordaniassa. He kaikki olivat tutustuneet maan historiaan ja nykytilaan.
Kyselyyn vastaajat olivat akateemisesti koulutettuja ammatinharjoittajia ja
yliopisto-opiskelijoita.
Kysymykset kyselyssä olivat väitteenomaisia. Viidessä eri
väitteessä kysyttiin todennäköisyyttä maanlaajuisiin mielenosoituksiin
poliittisten uudistusten ja korruption kitkemiseksi kesään 2013 mennessä,
mielenosoitusten mahdollisuutta kääntyä väkivaltaisiksi, Jordanian kykenevyyttä
rauhanomaisiin poliittisiin muutoksiin, Jordanian sovittelevan
yhteiskuntapolitiikan riittävyyttä estämään arabikevään kaltaiset
mielenosoitukset ja viimeisenä väite, että Jordaniassa ei ole vakavia
yhteiskunnallisia haasteita.
Kaikki kyselyyn vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että
Jordaniassa on vakavia yhteiskunnallisia haasteita. Suurin osa vastaajista oli myös
sitä mieltä, että maanlaajuisia mielenosoituksia koetaan Jordaniassa kesään
2013 mennessä. Väkivaltaisiksi mielenosoitusten ennusti voivan kääntyvän kaikki
vastaajat kahta lukuun ottamatta. Sen sijaan puolet vastaajista oli myös sitä
mieltä, että Jordanialla on kyky toteuttaa demokraattiset uudistukset ja
korruption kitkemisen rauhanomaisesti. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli
myös sitä mieltä, että Jordanian historiallinen ja sovitteleva
yhteiskuntapolitiikka ei riitä sinänsä estämään mielenosoitusten kaltaista
liikehdintää.
Suomalaiset Jordanian kävijät tutustuivat maahan monella
eri tavalla ja tasolla, kuten esimerkiksi kuvan maisemissa maanläheisesti Wadi
Rumin beduiinileirillä. Sen lisäksi he osallistuivat paikallisten
asiantuntijoiden luentoihin Jordanian historiasta ja yhteiskunnasta. Tältä
pohjalta he myös arvioivat kyselyn väitteitä. Mitä niistä sitten voi päätellä?
Jos ajatellaan pelkästään marraskuussa 2012 nähtyjä
mielenosoituksia, jotka johtivat kolmen ihmisen kuolemaan ja satojen
pidätyksiin, niin mielenosoitusten todennäköisyyden puolesta arvioineet olivat
oikeassa. Väkivaltaa käytettiin. Ja kesään 2013 on vielä matkaa. Lisäksi
mielenosoitukset ovat jatkuneet myös vaalien jälkeen kymmenissä eri paikoissa
Jordaniassa. Täysin pessimistejä Jordanian suhteen ei kuitenkaan oltu, sillä
maan nähtiin niin halutessaan kykenevän toteuttamaan uudistukset ilman, että
arabikevään kaltainen liikehdintä niihin pakottaa.
Vielä ei luonnollisesti tiedetä, mihin Jordanian
tulevaisuus vie. Suomalaisten arviot lienevät kuitenkin varsin kohdallaan.
Maalla on edessä suuria haasteita, mutta sillä on edelleen mahdollisuus selvitä
niistä rauhanomaisemmin kuin mitä Libyassa, Tunisiassa, Egyptissä tai Syyriassa
on nähty. Muutokset ovat kuitenkin välttämättömyys. Viime viikon vaalien tulos
ei rohkaise tämän suhteen. Vaalit eivät riittäneet valamaan luottamusta
kansalaisiin. Pikemminkin päinvastoin, tyytymättömyys jatkaa kasvua. Nyt
jäädään seuraamaan uuden parlamentin ja valittavan hallituksen otteita
toimeenpanevan vallan jäädessä edelleen vahvasti kuninkaalle.
Suomen Lähi-idän instituutille on luonnollisesti
ilahduttavaa, että Suomesta löytyy tämänkin verran Jordaniaa pintaa syvemmältä
(vaikka ei olisi sukeltanutkaan Aqabassa, mutta maistellut kuitenkin
hiekkakuopassa haudutettua kanaa) tuntevia. Tämänkaltaisen Lähi-idän tuntemisen
välittäminen on yksi instituutin tehtävistä Jordaniankin kaltaisten Lähi-idän maiden
kohdalla, jotka eivät niin usein suomalaisen median kynnystä ylitä.
Kiitokseni kaikille kyselyyn osallistuneille!