Silloin kun Lähi-idässä alkaa tuntua tylsältä, on aika tarttua kirjoihin.
Niissä on sekin hyvä puoli, että nojatuolimatkoja Lähi-itään voi tehdä
mukavasti omasta nojatuolista koti-Suomessa. Alexander Mcnabbin romaanissa Olives, a Violent Romance Paul Stokes seikkailee
Ammanissa ja Jordaniassa. Stokes sotkeutuu kansainväliseksi poliittiseksi
kysymykseksi nousseeseen vesihuollon yksityistämishankkeeseen Jordaniassa.
Mcnabbin Amman-kuvaus on varsin uskottava, ja pari asiavirhettä ei häiritse
liikaa. Stokesin Jordaniassa jännitystä riittää. Lähi-idän polttavat ongelmat
tarjoavat kirjoittajille aiheita, mistä ammentaa.
Lähi-itään sijoittuvien englanninkielisten romaanien määrä on
ilahduttavasti kasvussa ja onneksi osassa niistä paikalliset toimijat ovat
päähenkilöinä. Matt Rees kirjoittaa sujuvasti palestiinalaisesta etsivästä Omar
Yussefista, joka ratkaisee rikoksia Gazassa ja länsirannalla. The Salahaddin Murders –romaanissa
tapahtumat sijoittuvat pääosin Gazaan, jossa konnat ja korruptio ovat
kotikutoisia. Hamas, Fatah ja muut oikeasti olemassa olevat järjestöt ovat
vahvasti mukana kerronnassa. Reesin ensimmäinen Omar Yussef romaani sijoittuu
Betlehemiin.
Jonathan Wilsonin A Palestine Affair
on kertomus murhatutkinnasta mandaattiajan Jerusalemissa.
Brittimandaattipoliisi tutkii kirjassa Hollannista muuttaneen
ortodoksijuutalaisen Jacob De Grootin murhaa. Tarinan taustalla on oikeasti
Hollannista muuttanut anti-sionisti ja ortodoksijuutalainen Jacob Israël de
Haan, jonka Hagana – juutalaisten puolustusjärjestö - murhasi vuonna 1924.
Haanin murhaa pidetään Palestiinan juutalaisyhteisön ensimmäisenä poliittisena
murhana. Wilsonin kerronta on varsin sujuvaa ja luo todentuntuisen kuvan
mandaattiajan Palestiinasta ja sen rikkaan monipuolisesta yhteiskunnasta, Palestiinan
arabeista, juutalaisista ja mandaattihallinnon virkamieskunnasta perheineen.
Joskus totuus on tarua ihmeellisempää Lähi-idässäkin. Tosiasioihin
perustuvia kirjoja tapahtumakäänteineen lukee kuin parasta jännitysdekkaria. David
Cesaranin Major Farran’s Hat, Murder,Scandal,
and Britain’s War Against Jewish Terrorism 1945-1948 on yksi
mandaattiaikaan ajoittuvista kirjoista, jossa käydään läpi poliisimajuri
Farranin tapaukseen liittyen brittimandaatin viimeisiä vuosia Palestiinassa ja
mandaattihallinnon epäonnistumista sen aikaisessa terrorismin vastaisessa
taistelussa. Niin tämä kirja ja sen tapahtumat, kuin aikaisempi mandaatin
historia Palestiinassa, tuovat yhä uudestaan esille sen voimattomuuden ja
turhautuneisuuden, jota britit kokivat huomatessaan olevansa kykenemättömiä luomaan
lakia ja järjestystä Palestiinaan. Heistä tuntui käsittämättömältä, että
sotilailla ja poliiseilla sitä ei saatu aikaan. Syvemmällä olevat konfliktin
syyt; ne samat jotka ovat olemassa myös tänä päivänä Israelissa ja
Palestiinassa, eivät olleet brittimandaatin virkamieskunnan toimenpitein
korjattavissa. Jos nämä lain ja järjestyksen rakentamiseen liittyvät ongelmat
olivat olemassa jo silloin, yhtälailla ne ovat arkipäivää tänään erilaisissa
kriisinhallintaoperaatioissa. Amerikkalaisille on ollut ylivoimaista käsittää,
miksi pyrkimys luoda lakia ja järjestystä sotilaallisella voimalla ei onnistu –
ei onnistunut Irakissa eikä onnistu Afganistanissa. Mikäli kriisejä ja
konflikteja luoviin syytekijöihin ei päästä käsiksi, muut keinot jäävät keinotekoisiksi.
Näissäkin asioissa historiasta kannattaa oppia.
Arkeologiasta kiinnostuneiden kannattaa kaivaa esille Edward Foxin Sacred Geography, a Tale of Murder and
Archeology in the Holy Land. Kirja kertoo amerikkalaisarkeologi Albert
Glockista, joka törmää kaivauksissaan palestiinalaisten kansalliskertomusta
tukevaan aineistoon ja ei liene yllättävää, että pyhän maan kilpailevien
kansalliskertomusten kamppailussa tietyt tahot eivät pitäneet Glockin löydöistä.
Kiitokseksi antaumuksella tekemästään työstä Glock kuoli kolmeen luotiin länsirannalla
vuonna 1992. Glock oli Walid Khalidin avustava toimittaja tämän ensyklopediassa
All That Remains: the Palestinian
Villages Occupied and Depopulated by Israel in 1948. Lienee turha todeta,
että Glockin murhaan syylliset ovat edelleen karkuteillä; eikä
murhatutkimuskaan tainnut koskaan olla kovin ponteva.
Dekkareita harrastaville Sam Bournen The
Last Testament on tuttu. Kirja löytyy
jokaisesta edes kohtalaisen valikoiman omaavasta lentokentän kirjakaupasta ja lienee
päätynyt jonkinlaiseksi bestselleriksi, vaikka siitä suuhun tusinatuotteen maku
jääkin. Kirjan tarina alkaa muinaisen savitaulun varkaudesta Irakin
muinaismuistomuseosta amerikkalaisten hyökkäyksen luomassa sekasorrossa ja
päättyy amerikkalaisten välittämään Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin
sovitteluyritykseen. Muun lukemisen puutteessa Lähi-itää harrastava saattaa
senkin sadepäivän ratoksi läpi kahlata.
Jännitys ilman romantiikkaa on tietysti aika yksioikoista ja romantiikkaa
Lähi-idässä tarvitaan elämän suolaksi niin tarinoissa kuin todellisuudessa.
Instituutin ystävät ovat jo varmasti ehtineet lukea Rafik Schamin Damaskoksen
vanhaan kaupunkiin ja aivan instituutin Zeitunan kujalle ulottuvan kirjan Damaskoksen rakastavaiset, joka
ajallisesti sijoittuu mielenkiintoiseen, mutta kovin myrskyisään aikaan juuri
itsenäistyneessä Syyriassa ennen Assadin dynastian valtakautta. Vallasta
taisteltiin Damaskoksen rakastavaisten aikaan, rakkaustarinastakin tuli
tragedia. Syyrian tämänhetkisiin tapahtumiin ei juuri romantiikkaa saa
sijoitetuksi, tragediaa kylläkin. Tällä hetkellä kirjoitetaan uutta lukua
siihen valtataisteluun, joka Syyriassa Damaskoksen rakastavaisten aikaan jäi
kesken. Ja tämän tarinan viimeinen luku
on vielä kirjoittamatta.