Yleensä pyhiinvaelluskohteeksi
muodostuu paikka, jolla on oman elämän tai harrastusten kautta jotakin
poikkeuksellista merkitystä. Arkkitehdit metsästävät tiettyjä rakennuksia
maailmalla, arkeologeilla on omat kohteensa, ja toisille se saattaa olla
syntymäkoti. Seemiläisten kielten opiskelijoille ja tutkijoille Maalulan kylä
noin 60 kilometriä Damaskoksesta pohjoiseen on yksi tällainen pyhiinvaelluskohde.
Maalulan tunnettuus syntyy siitä, että se on lähistöllä sijaitsevan kahden muun
pienen kylän lisäksi ainoa kylä maailmassa, jossa puhutaan edelleen läntistä
uusarameaa. Aramean kielikurssi sisältyi aikanaan myös allekirjoittaneelle
pakollisena kielikurssina. Siitä on jäänyt mieleen lähinnä se, että määrätty
artikkeli liitetään sanan loppuun.
 |
| Kieli-instituutin julkisivu |
Maalula on poikkeuksellisen viehättävän
näköinen kylä. Se on rakennettu jyrkkään vuoren rinteeseen. Saapuessani ensimmäisen
kerran Maalulaan vuonna 2009 huomio ei voinut olla kiinnittymättä kaukaa
näkyviin, heprean aakkosia muistuttaviin kirjaimiin erään rakennuksen
julkisivussa. Kyseessä oli Maalulan Aramean kieli-instituutin julkisivu. Instituutin
nimi oli kirjoitettu aramealaisin neliökirjaimin. Samoja kirjaimia käytetään
hepreassa. Heprean käyttämä aakkosto onkin aramealaisen aakkoston perillinen.
 |
| Viehättävä Maalulan kylä |
Maalula on eräänlainen muinaisjäänne
ajalta ennen islamia, jolloin koko seutu oli kristittyjen kylien asuttama. Maalulan
syrjäisen ja vaikeasti tavoitetun sijainnin arvellaan olevan syynä siihen, että
kylä on pysynyt riittävän eristyneenä historian saatossa ja aramean kieli on
säilynyt.
Kylissä puhuttiin läntistä uusarameaa,
kieltä, jonka sanotaan olevan hyvin lähellä Galileassa puhuttua arameaa. Kieltä,
jota myös Jeesus käytti. Aramea oli ollut koko Levantin alueen lingua franca
ajanlaskun alkua edeltäneen vuosituhannen ajan. Aramean itäisiä murteita
(kaldeaa ja assyriaa) puhutaan edelleen joillakin alueilla Turkissa, Irakissa
ja Iranissa.
Puhutun länsi-aramean säilyminen ei ole
mikään itsestäänselvyys. Arabian kielen vaikutus tuntuu jo nyt ja aramean
kielitaidon siirtyminen nuoremmalle sukupolvelle vaatii ponnisteluja. Hafez
al-Assadin aikoihin aramean kielen harjoittamista arabialaistamisen
valtavirrassa ei katsottu hyvällä, mutta Bashar al-Assadin kaudella
suhtautuminen muuttui. Damaskos antoi luvan Aramean kieli-instituutin
perustamiseen Maalulaan osana Damaskoksen yliopistoa. Instituutin tavoitteena
oli varmistaa kielitaidon siirtyminen Maalulan nuorille ja lapsille.
Instituutti perustettiin vuonna 2007 ja noin kolmen vuoden ajan aramealaiset
neliökirjaimet kertoivat näkyvästi instituutista.
 |
| Nämä kirjaimet ovat hävinneet julkisivusta |
Vuonna 2010 kirjaimet hävisivät
instituutin julkisivusta. Seinään jäivät jäljelle vain kiinnityskolot
muistuttamaan kirjaimista. Mitä ilmeisemmin kirjaimet muistuttivat liikaa
hepreaa ja instituutti joutui vaihtamaan aramean aakkostonsa syyrialaisiin
aakkosiin. Sekin periytyy aramealaisesta neliökirjoituksesta, mutta muistuttaa
vähemmän heprean kirjaimistoa.
Kuluneen viikon aikana on uutisoitu kapinallisten
ja hallinnon välisistä taisteluista Maalulassa. Taistelut ovat jo nyt ajaneet
suurimman osan maalulaisista sotaa pakoon. Syyriassa on viimeisen kahden vuoden
aikana joutunut sodan jalkoihin ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperintöä mittaamattoman
inhimillisen kärsimyksen lisäksi. Puhuttu aramea on nyt joutumassa yhdeksi
sodan uhriksi. Mikäli kyläläiset eivät pääse palaamaan takaisin, puhutun kielen
taito hävinnee sukupolvessa. Kylä säilynee, mutta kieli katoaa.
 |
| Maalulan arkea ennen sotaa |
 |
| Aramean opetusta Maalulassa |
 |
| Maalula on osa Lähi-idän kristillistä historiaa |
