Syyrian protestanttisella korkeakoululla Beirutissa on ollut
tärkeä rooli levanttilaisen älymystön ja poliittisen eliitin kouluttamisessa.
Se avasi ovensa vuonna 1866 muuttaen nimensä Beirutin amerikkalaiseksi
yliopistoksi (AUB) vuonna 1920. On merkille pantavaa, että YK:n peruskirjan
allekirjoittajista vuonna 1945 kaikkiaan 19 oli korkeakoulun alumneja. AUB:n
alumnit ovat kuin kuka kukin on -lista Libanonin, Syyrian, Jordania,
Palestiinan ja Saudi-Arabian vaikuttajista erityisesti 1900-luvun ensimmäisellä
puoliskolla. AUB hallitsee edelleen Hamrassa Bliss-kadun (nimetty korkeakoulun
ensimmäisen rehtorin mukaan) ja rantabulevardin välistä aluetta. Sen kampusalue
muodostaa rauhallisen tyyssijan ruuhkaisessa Beirutissa ja yliopiston korkeatasoinen
kirjasto pitää yllä kirjan merkityksen perintöä Lähi-idässä. Aikaisemmin
pelkästään perustutkintoon johtanut yliopisto on saanut oikeuden myös muutamaan
tohtoriohjelmaan. Kampuksella käydessä kannattaa poiketa AUB:n
kirjakaupassa, vaikka se ei valikoimaltaan mikään kultakaivos olekaan. Sieltä
voi halutessaan poimia mukaan hiljattain ilmestyneen Betty S. Andersonin
kirjoittaman AUB:n historian.
Kirja on pitkään ollut historiaa muovaava tekijä
Lähi-idässä ja sen kulttuureissa. Aakkoskirjoitus kehittyi laajempaan käyttöön
foinikialaisissa kaupunkivaltioissa konsonanttikirjoituksena samoilla
rannoilla AUB:n kanssa. Siitä kirjoituksesta kehittyi myöhemmin sekä
aramealainen että kreikkalainen aakkosto. Jo yleisesti käytetty nimitys kirjan kansoista
kertoo siitä merkityksestä, mikä kirjoittamisella, kirjoituksella ja kirjalla on ollut ja on edelleen
Lähi-idässä. Oli siis hyvin oikeutettua, kirjallisuuteen ja lukemiseen
liittyvien nykyansioiden lisäksi, että UNESCO valitsi Beirutin kirjapääkaupungiksi
vuonna 2009.
Lähi-itään moderni kustannustoiminta tuli Euroopasta.
Beirut muodostui nopeasti kustantamisen ja kirjan painamisen keskukseksi. Lähi-idän
ensimmäinen paino perustettiin myös Libanoniin. Tämä kirjan ja lehdistön
historia on nähtävissä nykyisessä Beirutin kaupunkikuvassa ja myös siinä, että
ilmaisuvapauden suhteen Libanon on Israelin ohella Lähi-idän edistyksellisimpiä
valtioita. Toimittajat ilman rajoja -kansalaisjärjestön mukaan Libanon on
sananvapauden suhteen Lähi-idän edistyksellisin arabivaltio.
Minulle on muodostunut tavaksi suunnitella kulkureitit
eri kaupungeissa kirjakauppojen sijainnin perusteella. Liekö tästä sitten
johtunut, että ainakin välillä koin olevani hukassa sekä Damaskoksessa että
Ammanissa. Näistä kaupungeista on turha etsiä kirjakaupallisia elämyksiä.
Kirjakauppoja kyllä harvakseltaan löytyy, mutta muuta kuin arabiankielistä
kirjallisuutta etsittäessä lukuvalikoima jää kovin vajaaksi. Havaintojeni
mukaan syyrialaisia ja jordanialaisia lukeminen ei juurikaan kiinnosta. Kirjakauppojen
vähäisyys puhuu tämän havainnon puolesta. Masentavaa oli myös havaita se
tosiasia, että antisemiittinen kirjallisuus oli niissäkin vähissä
kirjakaupoissa varsin näyttävästi esillä. Näyttääkin siltä, että ipadit ja
kännykät kuluvat huomattavasti kirjoja enemmän saippuasarjoja
satelliittikanavilta seuraavien käsissä.
Ammanin kävijä voi tietysti käydä Books&Cafeessa
Jabal Ammanissa vilkaisemassa, löytyykö sen alakerrasta mitään lukemista
samalla kun ihailee yläkerran kahvilasta näkymiä vanhaan Ammaniin.
Beirutissa suunnistaminen on Damaskokseen ja Ammaniin
verrattuna huomattavasti vaivattomampaa. Sieltä löytyy sekä Suomalaisen
kirjakaupan (ei niinkään Akateemisen) tyylisiä kirjatavarataloja kuten Virgin Megastore. Samaan sarjaan niputtaisin
Hamra-kadun varrella olevat Librairie
Antoinen ja Librairie Orientalen.
Näistä molemmista löytyy hyvä valikoima sekä englannin- että ranskankielistä
Lähi-itään liittyvää kirjallisuutta mukaan lukien paikallisten kirjailijoiden kirjojen
käännöksiä arabiasta edellä mainituille kielille. Saman kadun varrella olevaan Way Inn -kirjakauppaan kannattaa myös
poiketa, jos ei muuten, niin ystävällisen ja hyvän palvelun vuoksi.
Beirutista löytyy runsaasti
kadunvarsiantikvariaatteja, joista löytöjä voi tehdä kohtuuhintaan. Antikvariaateista nostan esille kaksi. Niistä
ensimmäinen lähinnä hyvän valikoimansa ja kohtuullisen hinnoittelunsa puolesta
on Book Bazar, jonka löytää helposti
Hamraa ristiin rastiin suunnistamalla. Toinen niistä, myöskin Hamrassa, on Ayad's Book Shop, johon löytää suuntaamalla Caribou-kahvilan kulmasta ylöspäin. Kirjakauppaa pitävä Issam Ayad
on itsekin kirjailija, jonka kirjoja näkyy olevan katukirjakauppiaiden
myyntipöydillä myynnissä. Ayad's Book Shopin arvo on siinä, että siellä voi
tehdä löytöjä vanhoista ja loppuunmyydyistä Lähi-itään liittyvistä kirjoista.
Kirjat ovat hinnoiteltu arvonsa mukaisesti, joten usein tyydyn niitä vain
katselemaan ostamisen sijasta.
Kokonaisuutta ajatellen, ja erityisesti jos Lähi-itä on
kiinnostuksen kohteena, paras kävelymatkan kohde on Hamran Gefinor-keskuksessa
sijaitseva vuodesta 1960 asti toiminut Librairie
Internationale. Sen valikoima on erinomainen. Siinä missä käytännöllisesti
katsoen kaikki aikaisemmin mainitut kirjakaupat olivat tarjoilleet ei-oota
kurdeja englanniksi käsitteleviin teoksiin, Librairie Internationalen
kirjamyyjä kaivoi välittömästi viisi kirjaa hyllyistä esille.
Kyllähän Lähi-idässä kirjakauppoja Beirutinkin lisäksi on,
mutta nostaisin sen ykköskohteeksi kirjamatkailijalle väheksymättä muitakaan
hyviä alueen kirjakauppoja. Kairon amerikkalaisen yliopiston AUC:n kirjakauppojen
valikoimat ovat hyviä ja kattavia. Egyptin kävijän ei kannata jättää niitä
väliin.
Aikanaan kuulin Lähi-idässä seuraavan sanonnan, joka
urbaanina legendana lienee sisältänyt aimo annoksen totuutta, eräästä vieläkin
toimivasta vanhasta kirjakaupasta: "Ludwig
Mayer ei ole kirjakauppias, vaan varas". Tällä tietysti viitattiin
siihen, että asiakas tunsi tulleensa lähinnä ryöstetyksi sieltä kirjoja
ostaessaan. Tässä kirjakaupassa ostoksia tehneet voinevat sanonnan
allekirjoittaa, mutta löytöjä sielläkin voi tehdä. Suosittelen sielläkin
piipahtamista Lähi-idän kirjakävelyillä.