Jobarin juutalaiset

Istun helmikuussa 2014 yhden Damaskoksen viimeisimpiin juutalaisiin kuuluvan räätälin verstaassa vanhan kaupungin juutalaiskorttelin laitamilla. Räätäli on pitänyt pientä verstastaan jo yli 40 vuotta. Suurin osa Damaskoksen varsin huomattavasta juutalaisvähemmistöstä muutti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1970- ja -80 -luvuilla, näin myös suuri osa räätälin perheestä kahta sisarusta lukuun ottamatta. Suurin Syyrian juutalaisten yhteisö on nykyisin Brooklynissa. Judy Felt Carr avusti yli 3000 Syyrian juutalaisen muuttoa 70-luvulla lahjomalla viranomaisia. Loput noin 4000 juutalaista saivat maastamuuttoluvan virallisesti vuonna 1992. Maahan jäi asumaan joitakin satoja juutalaisia. Räätäli on yksi näistä viimeisistä Damaskokseen jääneistä. Asiakkaita pyörähtää räätälin ovella tasaiseen tahtiin, hyllyillä on korjattuja vaatteita. Räätäli kertoo korjaavansa usean asiakkaan vaatteet ilmaiseksi. Ihmisillä on sodan myötä rahat tiukassa.

Damaskoksen juutalaisyhteisöstä näkyy jälkiä siellä täällä. Asuin suurimman osan vuodesta 2011 vanhan kaupungin Suoran kadun varrella ja vasta noin viikon asumisen jälkeen havaitsin yllätyksekseni huoneiston ulko-oven sisäpuolella laintaulut, joihin oli hepreaksi kirjoitettu kymmenen käskyä. Myöhemmin naapurini, joka muuten remontoi boutique-hotellia entiseen juutalaisperheen omistamaan taloon vanhassa kaupungissa, kertoi huoneiston kuuluneen damaskoslaiselle juutalaisperheelle ennen heidän muuttoaan pois Syyriasta. Samassa pienessä juutalaiskorttelin reunalla sijaitsevassa kerrostalossa oli asunut kaksi muuta juutalaisperhettä.

Damaskoksen huoneistoni oven sisäpuolen laintaulut.

Syyrian juutalaisten, muiden vähemmistöjen tavoin, historia on ollut niin myötä- kuin vastoinkäymisiä. Josefus kirjoitti Damaskoksen juutalaisia kohdanneesta katastrofista vuonna 66 jKr. tapahtuneen Juudean juutalaiskapinan seurauksena. Damaskoslaiset kostivat roomalaisia vastaan tehdyn kansannousun kokoamalla Damaskoksen miespuoliset juutalaiset urheilustadioneille. Josefuksen mukaan 10 000 juutalaista surmattiin tunnissa. Hänen mukaansa surmatyöt tehtiin salassa Damaskoksen rouvasväestöltä, joka oli kiinnostunut juutalaisuudesta ja olisivat saattaneet pyrkiä estämään juutalaisia vastaan tehdyn koston.

Rabbi Moses Bassola d'Ancona kirjoitti Damaskoksen juutalaisista 1500-luvun alkupuolella. Hänen mukaansa kaupungissa oli noin  500 juutalaista perhekuntaa ja kolme kauniisti koristeltua synagogaa, joista yksi kuului sefardeille, yksi sisilialaisille ja yksi paikallisille juutalaisille, siis sen mukaan mistä juutalaiset Damaskokseen olivat saapuneet. Vajaa pari kilometriä kaupungin ulkopuolella Jawbarissa (nykyisessä Jobarissa) oli (ja on vielä edelleen) yksi synagoga, joka d'Anconan mukaan kuului muutamalle kymmenelle arabiaa puhuvalle juutalaiselle perhekunnalle. Tämä profeetta Elian muistoksi rakennettu synagoga sanotaan mainitun jo Talmudissa, vaikka yksimielisyyttä ei ole siitä, viittaako se juuri tuohon synagogaan. Se nousi uutisiin vuonna 2013 sen kokiessa vaurioita sisällissodan tuoksinassa. 1500-luvun loppuun mennessä Damaskoksen väkiluvun arvioidaan olleen noin 57000 asukasta, joista 12 prosenttia kristittyjä ja kuusi juutalaisia. Jawbarissa eli Jobarissa oli 1660-luvulla yksi pelkästään juutalaisista koostuva kylä.

Jobarin synagogan kyltti.

William C. Prime kirjoitti vierailustaan 1800-luvun puolivälissä varakkaan juutalaisen kodissa Damaskoksessa. Taloa pidettiin kaupungin hienoimpana. Se oli rakennettu hienosta italialaisesta marmorista, jonka muulit olivat kuljettaneet rannikolta. Marmoriseinät olivat täynnä hienoja kaiverruksia, samoin talon ovet. Koko talo oli täynnä hopea-astioita. Tosin vierailijan ihmetykseksi talon omistanut juutalaisrouva oli peseytymätön ja likaisiin vaatteisiin pukeutunut. Hiukset näyttivät siltä kuin niitä ei olisi oltu kammattu kuukauteen. Tästä ulkoisesta olemuksestaan huolimatta hänen otsallaan ja sormissa olivat äärimmäisen arvokkaat timanttikoristeet. Samoihin aikoihin monet Damaskoksen juutalaiset pitivät hallussaan, Farhin perhe etunenässä, tärkeitä virkoja pankkiireina, kaupan ja liike-elämän palveluksessa.

40 vuotta Damaskoksessa lääkärinä työskennellyt pappi isä Tuomas katosi helmikuussa 1839. Seuraavana päivänä kaupunkilaisia saapui juutalaiskortteliin väittäen, että pappi oli nähty viimeksi siellä. Juutalainen parturi joutui kidutetuksi ja tunnusti kidutettuna saaneensa 300 piasteria papin murhaamiseksi, koska verta tarvittiin pesahin lähestyessä happamattomien leipien leipomiseen. Kidutettuina pidätetyt juutalaiset tunnustivat rituaalimurhan. Lisäksi astrologi vahvisti Damaskoksen kuvernöörille, että juutalaiset olivat murhanneet papin. Kaupungin muslimit vandalisoivat kostoksi Jobarin synagogan. Näiden tapahtumien seurauksena osmani-imperiumin sulttaani antoi vuonna 1840 määräyksen, jonka mukaan herjaukset juutalaisten suorittamista rituaalimurhista olivat perättömiä ja juutalaisia oli suojeltava valtakunnassa samalla tavalla kuin imperiumin muita asukkaita.

Kristityt joutuivat puolestaan vainotuiksi vajaan viikon kestäneissä mellakoissa 9. - 13. heinäkuuta 1860 Bab Touman portin tienoilla Damaskoksessa, jolloin kaupungin muslimit hävittivät kristittyjen korttelin ja tappoivat tuhansia maroniitteja. Kristityt pitivät kuitenkin juutalaisia vastuullisina murhiin ja vainoihin. Damaskoksen juutalaiset elivät tämän seurauksena pelon varjossa.

Myös Aleppossa on ollut huomattava juutalaisyhteisö, noin 5000 juutalaista vielä 1700-luvulla. Vanhan testamentin käsikirjoitusten tutkijoille Aleppon koodeksi -niminen hepreankielinen käsikirjoitus on tuttu. Se on peräisin 900-luvulta kulkeutuen Jerusalemista Kairon kautta Aleppoon ja päätyen kierroksen jälkeen takaisin Jerusalemiin vuonna 1958 Syyrian juutalaisen Murad Fahamin salakuljettamana. Aleppossa se ehti olla noin puoli vuosituhatta.

Suhtautuminen juutalaisiin vaihtelee nykyisessä Syyriassa. Ne, jotka heitä tuntevat, pitävät heitä syyrialaisina siinä missä muutkin. Antisemitistinen ja Israelin politiikasta ponnistava perusteeton juutalaisten halveksunta ja syyllistäminen milloin mihinkin mukaan lukien nykyinen Syyrian sisällissota elää edelleen jossakin määrin syyrialaisten keskuudessa. Tässäkään suhteessa Syyrian virallinen linja ei ole ristiriidaton, missäpä olisi? Virallisesti juutalaiset edustavat yhtä uskontoa muiden joukossa, eikä se ole millään tavalla ongelma. Syyrian yleisradio lähetti hepreankieliset uutiset kerran viikossa. Presidentti Assad hyväksyi 11 synagogan, mukaan lukien juutalaiskorttelissa oleva Al-Raqin synangoga, peruskorjauksen vuonna 2011. Juutalaiset eivät siis ole ongelma, mutta Israelin valtio ja sen politiikka on sekä palestiinalaisalueiden että Golanin kukkuloiden miehityksen johdosta. Ristiriitaisuutta edustaa se, että samanaikaisesti kirjakauppojen ikkunoista on helppo tunnistaa myynnissä olevaa antisemitististä Siionin viisaitten pöytäkirjat -nimistä juutalaisvastaista pamflettia.

Eräässä maalaiskylässä vanhempi syyrialainen mieshenkilö puhui juutalaisista sävyyn, joka osoitti hänen uskovan kaiken Siionin viisaitten pöytäkirjojen roskasta ja pitävän täysin totena sitä, että juutalaiset Syyriassa ovat syyllistyneet rituaalimurhiin kertoen niistä yksityiskohtaisesti.

Kuuntelin kerran keskustelua Damaskoksen vanhan kaupungin ravintolan pöydässä kaupungin juutalaisista. Mielipiteet olivat myönteisiä, eikä kukaan tuonut esille mitään ongelmia suhtautumisessa tai yhteiselämässä juutalaisten kanssa. Eräs keski-ikäinen akateemisesti koulutettu kolmen tyttären syyrialainen isä totesi olevansa naimisissa naisen kanssa, jonka äiti oli juutalainen. Tämä oli mielenkiintoinen kiertoilmaisu sille, että hänen puolisonsa ja tyttärensä olivat itse asiassa juutalaisia. Sukulaisia heillä oli myös Israelissa ja kysyessäni yhteyksien pitämisestä heihin hän totesi, että niitä pidetään yllä Yhdysvalloissa asuvien sukulaisten kautta.

Syyrian juutalaiset ovat yksi kappale Syyrian historiaa. Siitä on enää varjo jäljellä. Siitä muistuttavat Jobarin synagogan ja suoran kadun räätälin lisäksi myös surkeassa kunnossa oleva Damaskoksen juutalaiskortteli. Virkeimmillään Syyrian juutalaisuus eläneekin nykyään Brooklynissa.

Beirutin juutalaiset olivat osmani-imperiumin aikaan osa Syyrian juutalaisuutta.Tämä on hiljattain kunnostetun Magen Avraham-synagogan julkisivu Beirutissa. Synagoga vaurioitui israelilaisten pommituksissa sisällissodan aikana vuonna 1982.